2. Selkueelta kirkolle

 

Jätämme nyt Selkuen historialliset rinteet taaksemme ja suuntaamme kulkumme kohti nykyistä Kiteen kirkonkylää. Tämä lyhyt maantieteellinen siirtymä on samalla suuri hyppäys ajassa ja kulttuurissa. Kun vanha ortodoksinen kirkko Selkuella menetti merkityksensä ruptuurisodan ja suuren väestönvaihdoksen myötä, alueen hengellinen ja hallinnollinen painopiste alkoi siirtyä määrätietoisesti kohti uutta paikkaa. Luterilainen emäseurakunta perusti uuden kirkonpaikkansa korkealle harjanteelle, mikä alkoi välittömästi vetää puoleensa ihmisiä, teitä ja elämää, jättäen Selkuen rauhalliseksi muistoksi menneestä.

Kun saavumme uuden kirkon ympärille kehittyneeseen keskustaan ja siirrymme ajassa 1900-luvun vaihteeseen, kohtaamme vilkkaan ja tiiviin paikalliselämän ytimen. Tuon ajan kirkonkylää hallitsivat komeat puurakennukset, käsityöläisten tuvat, heräävä liike-elämä sekä tietysti keskellä kylää kohoava suuri kirkko. Suuri yhteiskunnallinen murros koettiin, kun uusi kuntalaki astui voimaan ja erotti maallisen kunnallishallinnon ja kirkon virallisesti toisistaan. Tämä uudistus synnytti kirkonkylään täysin uudenlaista toimintaa, kun vastuu asukkaiden sosiaalisesta huolenpidosta ja terveydestä siirtyi seurakunnalta kunnalle. Tämän seurauksena keskustan alueelle perustettiin kunnalliskoti ja sairashuone, jotka tarjosivat turvaa ja hoivaa vähäosaisille ja sairaille, sementoiden uuden keskustan roolin alueen hallinnollisena ja inhimillisenä keskuksena.

Keskustan kasvaessa ja palveluiden kehittyessä Kiteelle alkoi nousta myös vahvaa teollista toimintaa, joka toi paikkakunnalle työtä, vaurautta ja valtakunnallista tunnettuutta. Teemme pienen ekskurssin hieman ytimen ulkopuolelle teollisuusalueelle, jossa paikallinen ammattitaito on synnyttänyt todellisia suomalaisia brändilegendoja. Täällä valmistettiin maailmanmaineeseen nousseita Karhun urheilujalkineita ja suksia, joiden laatuun luottivat huippu-urheilijat ympäri maailmaa. Samalla alueella on kukoistanut korkealuokkainen Martelan kalusteteollisuus sekä ikoninen Marimekon vaatetuotanto, jotka jättivät lähtemättömän jäljen suomalaiseen muotoiluun ja osoittivat, kuinka ketterästi maaseutukunta pystyi teollistumaan. Nämä teollisuustehtaat eivät ainoastaan luoneet tuhansia työpaikkoja ja taloudellista vakautta, vaan ne myös muovasivat Kiteen modernia identiteettiä ja vetivät puoleensa uutta asutusvirtaa tehden kirkonkylästä entistäkin elävämmän ja urbaanimman keskuksen.

Tämän taloudellisen ja teollisen kukoistuksen myötä modernisoituva kunta tarvitsi myös uudet, ajantasaiset puitteet hallinnolleen. Palatessamme teollisuusalueelta takaisin ytimeen ohitamme paikan, jossa sijaitsi Kiteen vanha ja kodikas kunnantalo, paikallisen demokratian varhainen tyyssija, jota paikkakuntalaiset kutsuvat valkoisen julkisivunsa vuoksi tuttavallisesti Valkoiseksi Taloksi. Tämä rakennus symboloi modernia, kehittyvää ja kaupungistunutta Kiteetä, joka on kulkenut pitkän matkan Selkuen muinaisilta ajoilta nykyiseksi elinvoimaiseksi keskustaksi tuhatyhdeksänsataakolmekymmentäluvulle tultaessa. Pysähdymme nyt hetkeksi historiallisen luterilaisen kivikirkon juurelle, jossa kiteeläinen elämä jatkuu edelleen tänäkin päivänä vahvana ja juurevana.